Helena Bergström, 37, on ymmällään uudesta ilmastomerkistä, joka kertoo tuotteesta aiheutuneen päästöjä 0,87 kg kaurahiutalekiloa kohti. “En oikeastaan tiedä mitä tämä tarkoittaa”, hän sanoo. Ruotsissa onkin otettu kokeiluun uusi ilmastomerkki, joka paljastaa ruoan ilmastopäästöt.
Mikäli uusi ilmastomerkkikokeilu onnistuu, hän ja miljoonat muut ruotsalaiset ovat kohta tietoisempia ruokatuotannon aiheuttamista ilmastopäästöistä. Merkki tulee silti vain joihinkin elintarvikkeisiin ja joidenkin ravintoloiden ruokalistoihin.
“Olemme ensimmäisenä kokeilemassa tätä ja ajattelutapa on virastollemme kokonaan uusi”, sanoo Ulf Bohman, Ruotsin elintarvikevirastosta. “Olemme tottuneet ajattelemaan turvallisuutta ja ravitsevuutta omina asioinaan ja ympäristöa omanaan”. Dieetin muuttaminen voikin olla yhtä tehokasta päästöjen vähentämisessä kuin autoilun vähentäminen.
Ilmastomerkin lisäksi päästöt noteerataan Ruotsin uusissa ravitsemussuosituksissa, jotka maallikoiden silmissä voivat vaikuttaa erikoisilta. Suosituksissa kehoitetaan ruotsalaisia esimerkiksi suosimaan porkkanoita kasvihuonekurkkujen ja -tomaattien sijaan. Kalan käyttöä ei suositella lisäämään, terveysvaikutuksista huolimatta, sillä Euroopan aluevesien kalavarat ovat loppumassa.
Vastaavasti punaista lihaa kehoitetaan korvaamaan pavuilla ja kanalla, johtuen naudanlihan kasvatuksessa syntyvistä päästöistä. “Kuluttajalle tämä saattaa silti olla vaikeaa, sillä terveellisten ruokatottumusten ja ympäristöarvojen yhdistäminen on maallikolle hankalaa”, sanoo Bohman.
Entä käytännössä, onko merkistä hyötyä?
“Tahtoisin sanoa ilmastomerkinnän vaikuttaneen syömiseeni, mutta näin ei ole käynyt”, sanoo Richard Lalander, 27, joka syö Max hampurilaista (aiheuttaa 1,7 kg kasvihuonepäästöjä). Hän häpeää valintaansa tietäen kanahampurilaisen olevan ympäristön kannalta parempi valinta (aiheuttaa 0,4 kg päästöjä).
Mikäli uusia ohjeita noudatettaisiin, Ruotsi voisi vähentää aiheuttamiaan ilmastopäästöjä ruokatuotannosta 20-50 %. Jopa 25 % länsimaalaisten ihmisten päästöistä aiheutuu tällä hetkellä ruokavalion vaatimasta ruokatuotannosta. Ruokien välillä on myös huomattavia eroja päästölähteinä.
Max, Ruotsin suurin kotimainen hampurilaisketju, käyttää nykyisin ilmastomerkintää kaikissa tuotteissaan. Sen ilmastopäästöistä 75 % syntyy sen käyttämistä lihoista. Samoin Lantmannen, Ruotsin suurin maatalousyhtymä, on ryhtynyt merkitsemään joitain tuotteitaan, kuten kanaa, kaurahiutaleita, ohraa ja pastaa.
Kuluttajille tahdotaan kertoa esimerkiksi riisin aiheuttavan kaksi-kolme kertaa suuremmat päästöt kuin ohran.
Joidenkin tuottajien mielestä ilmastomerkistä voi olla haittaa heidän liiketoiminnalleen. Ruotsin uusia ravitsemussuosituksia vastaan ovat hyökänneet esimerkiksi Euroopan lihateollisuus, Norjan lohenkasvattajat sekä Malesian palmuöljyn tuottajat.
Ruotsalaiset ovat silti päättäväisiä. Ruotsissa aiotaan kieltää fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa vuoteen 2020 mennessä ja autoilussa vuoteen 2030 mennessä. Siksi ilmastomerkin käyttöönotto ei toisaalta herätä ihmetystä ja vastustuksesta huolimatta se on saatu läpi.
Kun ilmastomerkintä otettiin käyttööän Maxin ravintoloissa, ilmastoystävällisten ruokien kysyntä kasvoi 20 %. Kuitenkin monet asiakkaat vielä valitsevat sen perinteisen suosikkinsa, joka on tehty naudanlihasta.
Kristian Eriksson, 26, vaikuttaa nolostuneelta, kun häneltä kysytään syömästään hampurilaisesta. “Tunnen syyllisyyttä punaisen lihan syömisestä”.
Alkuperäinen artikkeli: To Cut Global Warming, Swedes Study Their Plates