Reilun kaupan järjestelmä vietti tänä keväänä kymmenvuotisjuhlaa Suomessa. Suomi kuuluukin järjestelmän edelläkävijämaiden joukkoon. Varsinaisesti kansainvälinen Reilun kaupan merkkijärjestelmä sai alkunsa 1980-luvulla meksikolaisten kahvinviljelijöiden aloitteesta. Kahvin hinta oli maailmanmarkkinoilla tuolloin niin alhainen, ettei se riittänyt viljelijöiden ja heidän perheidensä toimeentuloon. Niinpä hollantilaiset avustustyöntekijät virittelivät kehitysyhteistyöprojektia kahvinviljelijöiden tueksi. Ensimmäinen tuote, joka oli merkitty Reilun kaupan sertifiointimerkillä, tuli vuonna 1988 myyntiin Hollannissa. Tuote oli kahvi, joka oli kasvatettu Meksikossa Chiapasin alueella.
Seuraavien viiden vuoden aikana Suomesta tulee maailman suurin Reilun kaupan markkina-alue asukasta kohden lasketussa kulutuksessa. Tavoite on kova, mutta näin suunnittelee Reilun kaupan edistämisyhdistys. Kasvutavoite saavutetaan, jos jokainen suomalainen käyttää Reilun kaupan tuotteisiin 100 euroa vuodessa ja myynnin kokonaisarvo nousee siten puoleen miljardiin euroon. Reilun kaupan tuotteiden myynnin tulisikin kymmenkertaistua viidessä vuodessa, sillä vuonna 2008 suomalaiset ostivat Reilun kaupan tuotteita keskimäärin 10,22 eurolla asukasta kohden (6,54 eurolla vuonna 2007).
”Tällä hetkellä Suomessa on myynnissä jo 1000 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Jatkossa myyntiä, hyötyjä ja hyötyjiä lisätään sekä nykyisillä tuotteilla että laajentamalla Reilun kaupan raaka-aineiden valikoimaa”, sanoo Tuulia Syvänen, Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja. Reilun kaupan raaka-aineiden valikoimaa voisi laajentaa esimerkiksi uusilla hedelmillä, tekstiilikuiduilla, puutuotteilla, biopolttoaineella, kalalla, äyriäisillä ja kullalla. ”Uskon, että näemme tällä hetkellä vain pienen välähdyksen Reilun kaupan potentiaalista. Reilusta kaupasta voi tulla yksi vuosituhannen tärkeimmistä köyhyyden vähentämisen välineistä”, sanoo FLO:n toimitusjohtaja Rob Cameron.
Reilun kaupan merkkijärjestelmä 10 vuotta Suomessa
Reilun kaupan historia