Viime vuoden marraskuussa käyttöön otetun Vuosaaren sataman, sen maaliikenneyhteyksien ja meriväylän rakentaminen ei ole aiheuttanut haittoja Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen linnustolle. Satamarakentamisen vaikutuksia lähialueiden linnustoon tutkittiin seitsemän vuotta ja meriväylän rakentamisen vaikutuksia kahdeksan vuotta. Porvarinlahden ylittävän ratasillan vaikutusten seuranta aloitettiin viime vuonna.
Ratasillalta tai sen ympäristöstä ei löydetty kuolleita lintuja. Tutkijat havaitsivat Porvarinlahtea pitkin lentävien vesilintujen ja lokkien väistävän ratasillan sähköjohtoja. Österängenin pelloille rakennettujen meluvallien kasvillisuus ja liittymien kivikkoalueet houkuttelevat alueelle mm. kiuruja, niittykirvisiä, hemppoja, västäräkkejä ja kivitaskuja enemmän kuin ennen rakentamista. Sataman toiminnan vaikutuksia linnustoon seurataan vielä kolme vuotta.
Satamahankkeen suunnitteluaikana epäiltiin valituksissa ja joissakin lausunnoissa, että muun muassa rakentamisen aiheuttama melu ja linnuston elinympäristön pirstoutuminen häiritsevät lintuja ja heikentävät joidenkin lajien pesimätiheyttä. Tutkimustulokset osoittavat pelkojen olleen turhia. Seuranta-alueella todettiin vuonna 2008 edelleen muun muassa seitsemän ruisrääkän, seitsemän pyyn ja kuusi pikkulepinkäisen reviiriä. Kivitasku, pikkutikka ja kehrääjä ovat runsastuneet vuosina 2002 – 2008, käenpiika vähentynyt.
Porvarinlahti oli myös vuonna 2008 Natura-alueen neljästä lintulahdesta linnustoltaan monimuotoisin. Lahden lintulajien määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Porvarinlahdella havaittiin 213 reviiriä tai paria ja 55 lajia. Lahdella oli kaksi pikkulepinkäisen ja yksi ruisrääkän reviiri. Mustavuoren lehdon metsälinnusto on kehittynyt vuosien varrella suotuisasti. Laji- ja parimäärä kasvoi edellisestä vuodesta. Koko seuranta-alueen metsissä havaittiin harvalukuisista lajeista kolme pikkusieppoa ja kaksi pikkutikkaa. Muita harvalukuisia metsäalueen lajeja olivat idänuunilintu, nokkavarpunen ja kanahaukka.
Kosteikkoalueilla selvin muutos on silkkiuikkukannan selvä lasku aiemmista vuosista. Ruoikon lakoontumisen takia kerttusten ja pajusirkun määrät olivat jälleen melko pieniä. Sen sijaan telkkä ja nokikana ovat runsastuneet lahdilla. Uutena pesimälajina oli harmaahaikara Torpvikenillä. Bruksvikenillä talitiainen ja peippo ovat runsastuneet merkitsevästi seuranta-aikana. Myös sinisorsia ja rantasipiä oli lahdella aiempaa enemmän.
Saaristossa tyllin ja punajalkaviklon parimäärien lasku pysähtyi. Sen sijaan sinisorsan ja tukkasotkan parimäärät vähenivät edelleen. Valkoposkihanhien ja kanadanhanhien määrä jatkaa kasvuaan. Kanadanhanhia havaittiin säännöllisesti myös merenlahdilla, ja ensimmäinen pesintä varmistettiin Porvarinlahdella kesällä 2008.
Kosteikkoalueilla linnuston muutoksiin vaikuttavat vesialueiden umpeenkasvu ja rantaniittyjen pensoittuminen. Vanhojen ilmakuvien perusteella tehty tarkastelu osoitti, että esimerkiksi Porvarinlahden avovesialue on 1950-luvun jälkeen pienentynyt yli 30 prosenttia. Seurantatutkimuksen tekijät ovat havainneet Östersundomin lintuvesien alueella ruoikkoalueiden kuivumisen, vesialueiden umpeenkasvun ja rantaniittyjen pensoittumisen lisääntyneen myös seitsemän seurantavuoden aikana. Hoitotoimenpiteillä kosteikkoalueiden linnustollista arvoa saataisiin vielä kasvatettua.
Lähde:
Yrjölä, R: Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2008. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2009