Observerin teettämässä tutkimuksessa arvioidaan viime vuosina hankitun lähes kaksi kertaa Brittein saarten kokoinen alue Afrikasta ulkomaiden tarpeita varten. Afrikan maiden valtiot ovat vieläpä jossain muodossa näissä kaupoissa mukana, joko mahdollistamassa kaupantekoa hallinnollisesti tai subventioilla. Oikeastaan kauppaa käyvät ulkomaiset investoijat, Saudi-Arabia etunenässä sekä maiden hallitukset, sillä kansalaiset eivät kaupoista hyödy.

Viljelymaiden hankintoihin on yllyttänyt maailmanlaajuinen ruokapula, joka oli seurausta öljyn hintojen noususta vuonna 2008, kasvava vesipula sekä EU:n vaatimukset biopolttoaineiden käytöstä, minkä mukaan 10 % kaikesta EU:n liikenteen polttoaineesta tulee vuoteen 2015 mennessä olla bioperäistä.

Monilla alueilla maakaupat ovat johtaneet häätöihin, kansalaislevottomuuteen ja valituksiin maakaappauksista. “Ulkomaiset yritykset tulevat sankoin joukoin, riistäen maat, joita ovat vuosisatoja paikalliset ihmiset käyttäneet itse. Mistään ei neuvotella ja sopimukset kirjoitetaan salassa. Paikalliset näkevät vain traktorit, jotka tulevat valtaamaan heidän maansa”, toteaa Nyikaw Ochalla Etiopiasta.

Vielä ei tiedetä parantavatko vai huonontavatko maakaupat ruokaturvaa Afrikassa tai johtavatko ne konflikteihin. Maailmanpankki aikoo kuitenkin lähiaikoina julkaista raportin, jossa asian hyötyjä ja haittoja tarkastellaan.

Mikäli EU aikoo saavuttaa 10 prosentin tavoitteensa biopolttoaineiden käytöstä, on sen kasvatettava tätä varten kasveja puolen Italian kokoisella alueella. Siksi Euroopan biopolttoainealan yritykset ovat hankkineet 3,9 milj. hehtaaria maata Afrikasta. Tämä on johtanut ihmisten karkottamisiin sekä lukuisiin rikkomuksiin liittyen kompensaatioihin ja palkkojen maksuihin.

“Maakaappaukset biopolttoaineita varten syrjäyttävät jo nyt maanviljelijöitä ja ruoantuotantoa. Nälkäisten määrä tulee kasvamaan”, toteaa Tim Rice, ActionAid-raportin kirjoittaja.

Maakauppoja Afrikassa tekevät esimerkiksi arabit, intialaiset, eurooppalaiset sekä korealaiset. Hankkeita syytetään uuskolonialismiksi, sillä ne eivät hyödytä paikallisia ja vaikeuttavat heidän elämäänsä entisestään. Maa Afrikassa on halpaa, ilmasto sopivaa ja maiden hallitukset suosiollisia ulkomaisille ison rahan investoinneille.

ALkuperäinen artikkeli: How food and water are driving a 21st-century African land grab

Ilmastoasiantuntijoiden mukaan tapaukseen on syytä suhtautua vakavasti metaanin voimakkaan vaikutuksen takia, vaikka ilmiö ei aiheuttaisi välitöntä ilmastokatastrofia. Vaikka hiilidioksidia on ilmakehässä paljon enemmän ja se pysyy siellä kauemmin, vangitsee metaani silti 25 kertaa enemmän lämpöä kuin CO2.

Ikiroutaa on tähän mennessä tutkittu vähän, mistä huolimatta voidaan jo sanoa arktisilta ikiroudan alueilta vapautuvan yllättävän suuria määriä metaania ilmakehään. “On välttämätöntä seurata metaanipäästöjen tilaa arktisilla alueilla”, toteaa Martin Heimann Max Planck instituutista Saksasta. Jopa 40 % maailman metaanipäästöistä arvellaan vapautuvan soilta ja ikiroudan alueilta.

Shakhovan mukaan Itä-Siperian ikirouta on osin sulamassa siksi, että valumavesi joista jäämerelle on nykyisin lämpimämpää kuin ennen. Hänen arvionsa mukaan alueelta vapautuvan metaanin määrä olisi seitsemän teragrammaa (7,7 milj. tn.), kun kaikki maailman metaanipäästöt ovat yhteensä 500 teragrammaa (550 milj. tonnia) vuodessa.

“Minä en kuitenkaan ota kantaa siihen, tulisiko arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista tarkistaa”, Shakhova toteaa. “Olemme vasta tutkimuksemme alussa, emmekä tahdo toistaiseksi sekaantua asiaan”.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Edinbughin, Melbournen ja Victorian yliopistoissa. Tutkijoiden mukaan skeptikoiden mahdollisuus olla oikeassa on hyvin vähäinen. Vain 5 prosentin todennäköisyydellä muutokset ilmastossa aiheutuvat luonnollisista syistä.

Tutkimuksen mukaan IPCC on ymmärtänyt oikein ihmisen osuuden ilmastonmuutokseen. Kuitenkaan todisteita Antarktiksen lämpenemisestä ei IPCC:llä ollut esittää vuonna 2007. Silti viimeisimpien tietojen mukaan ihmistoiminnalla olisi vaikutusta myös syrjäisillä alueilla, joilla ihmisiä ei juurikaan elä, kuten Antarktiksella.

Maapallon keskilämpötila on kasvanut 1980-luvulta lähtien 0,5 °C astetta ja maapallo jatkaa lämpenemistään 0,16 °C astetta vuosikymmenessä. Vastaavasti merien lämpeneminen johtaa lisääntyvään haihtumiseen, erityisesti sub-trooppisella Atlantilla. Merien suhteellinen suolaisuus ja ilmakehän kosteus lisääntyvät, mikä myös lisää sadantaa. Sadanta lisääntyy varsinkin pohjoisilla ja eteläisillä leveysasteilla vähentyen trooppisilla ja sub-trooppisilla alueilla.

Alkuperäinen artikkeli: 95 per cent chance that Man is to blame for global warming, say scientists

Riittävän aikaiset toimenpiteet pelastivat biisonin sukupuutolta ja nykyisen villibiisonipopulaation koko on 31 000 yksilöä. Luonnonsuojelijoiden mukaan populaation koon tulisi olla suurempi jo siksi, että populaation riittävä geneettinen vaihtelu säilyy.

Seuraavien 10-20 vuoden aikana voitaisiin tutkimuksen mukaan hyvin sallia villibiisonien levittäytyminen myös Yellowstonen ulkopuolelle. Biisonit ovat tärkeitä preerioiden elpymiselle.

Erityisesti karjatilalliset näkevät suunnitelman uhkana heidän elinkeinolleen. Biisonit kilpailevat karjaeläinten kanssa samasta ravinnosta ja voivat levittää tauteja. Vaikeinta suunnitelman toteuttamisessa on asenteisiin vaikuttaminen, sillä monen mielestä biisonilla ei ole mitään sijaa ekosysteemeissä, vaikka biisoneilla on merkittävä osuutensa Pohjois-Amerikan historiassa.

Monien osavaltioiden mukaan biisoni onkin ennemmin karja- kuin villieläin. Biisoneita elää karjatiloilla noin 400 000 yksilöä, joista 55 000 kuuluu Ted Turnerille, CNN uutiskanavan perustajalle. Turner omistaa myös pikaruokaketjun, joka myy biisoniburgereita Montanasta Floridaan asti.

“Ehdottoman tärkeää olisi tunnustaa biisonin olevan villieläin, ja villieläimen suojelun vaativan maata ja hallituksen tukea”, toteaa Galgaryn yliopistosta Cormack Gates. Suurelle yleisölle voi olla hankalaa vakuuttaa biisonin olevan eläin, jota ihmisen ei tulisi käyttää ravinnokseen ja jonka tulisi saada elää vapaana.

Alkuperäinen artikkeli: Conservationists unveil plans to restore bison to North American plains

EU:n standardin mukaan jokaisen biopolttoainelitran tulisi vähentää päästöjä 35 % verrattuna fossiilisen polttoaineen käyttämiseen. Palmuöljyn käyttö kuitenkin lisää päästöjä 31 % hiilen vapautuessa ilmakehään plantaaseiksi muutettavilta metsämailta. Rypsi- tai soijaöljy eivät vastaavasti täytä standardin ehtoja.

Brittien lainsäädäntö (RTFO) vaatii tänä vuonna biopolttoaineiden osuudeksi 3,25 % myydystä polttoaineesta ja vaatimus kasvaa vuoteen 2020 mennessä 13 prosenttiin.

Komissio ei paljastanut itse omien tutkimustensa tuloksia aiheesta, joten tulokset eivät ole vielä “virallisia”. Vuotaneiden tietojen mukaan EU on nimittäin huolissaan £3 mrd. tukemansa biopolttoaineteollisuuden tulevaisuudesta, jos biopolttoaineiden välilliset vaikutukset huomioidaan.

Tutkimustulosten ja biopolttoaineteollisuuden merkittävyyden takia Euroopan komissio toivookin voivansa muuttaa standardien sisältöä sellaiseksi, että palmuöljyplantaasit saisivat saman statuksen kuin luonnonmetsät. Näin komissio ei vaarantaisi tukemaansa biopolttoaineteollisuutta.

Sademetsien raivaaminen biopolttoaineviljelmien tieltä vapauttaa puihin ja maaperään sitoutunutta hiiltä. Palmuöljyplantaasilla kestää 840 vuotta sitoa vastaava hiilimäärä, minkä sen tieltä raivattu sademetsä kykeni sitomaan. Palmuöljyteollisuuden ansiosta Indonesiasta on tullut maailman kolmanneksi suurin CO2-päästöjen aiheuttaja Kiinan ja USA:n jälkeen.

Viime vuonna myytiin Briteissä 127 milj. litraa palmuöljyä dieselin seassa. Tästä 64 milj. litraa oli peräisin Malesiasta ja 27 milj. Indonesiasta.

Alkuperäinen artikkeli: Green fuels cause more harm than fossil fuels, according to report