Brasilia hyväksyi kiistanalaisen hankkeen, jossa Amatsonian sydänmaille rakennetaan valtava pato sähköntuotantoon. Asiasta on väännetty kättä jo 20 vuotta alkuperäisasukkaiden ja ympäristöaktivistien välillä. Hanke aiheuttaa tuhoa sademetsissä ja uhkaa alkuperäisasukkaiden selviytymistä.
Belo Monte – projekti aloitettiin 1990-luvun alkupuolella Xingu-joella (Amatsonin sivujoki), mutta jouduttiin hylkäämään erinäisten protestien takia. Esimerkiksi Sting johti kampanjaa patosuunnitelmia vastaan heimojohtajien kanssa ja vieraili Brasiliassa viime marraskuussa muistuttamassa maan hallitusta patohankkeen ympäristöhaitoista.
17 mrd. dollaria maksava pato rakennetaan Paran osavaltioon ja siitä tulee maailman kolmanneksi suurin. Pato tarjoaa sähköä 23 miljoonaan kotiin, mitä pidetään Brasilian talouskasvulle välttämättömänä. Kriitikkojen mukaan sademetsän hukuttaminen 500 neliökilometrin alalta tuhoaa kalakantoja, villieläinten elinpaikkoja ja pakottaa alkuperäiskansat muualle.
Ympäristöministeri Carlos Minc sanoo nykyisen 500 neliökilometrin olevan vain murto-osa alunperin suunnitellusta 5 000 neliökilometristä. “Hankkeella on edelleen ympäristövaikutuksia, mutta niitä on nyt pystytty vähentämään. Yhtäkään intiaania ei jouduta alueelta siirtämään,” hän toteaa.
Tosiasiassa vain ne voivat jäädä alueelle asumaan, joiden asuinpaikka on todella merkitty asuinalueeksi. Näiden alueiden ulkopuolella elävät joutuvat jättämään kotinsa. Mincin mukaan ihmisten menetyksille tarjotaan kompensaatiota. Kayapo-heimon johtaja Megaron Tuxucumarrae sanoo heimojen saaneen hankkeesta liian vähän tietoa ja heidän heimonsa huolehtimien alueiden tuhoutuvan hankkeen myötä.
Valtio-omisteisen Eletrobras-yhtiön sanotaan valvovan hanketta, mutta projektia ei ole vielä osoitettu millekään yhtiölle. Tarjouskilpailun voittavan yhtiön on sitouduttava maksamaan 803 milj. dollaria minimoidakseen hankkeen haittoja ja uudelleenasuttamaan 12 000 ihmistä.
Soraääniä on kuulunut myös ammattilaisten joukosta. Sähköinsinööri Fransisco Hernandez sanoo padon tuottavan liian vähän sähköä 3-4 kuukautta kestävän kuivan kauden aikana, häiritsevän joen virtausta ja vaativan saman suuruisen maa-aineksen poistomäärää, minkä Panaman kanavan työmaa edellytti.
Vastaavasti ympäristöjärjestön edustaja Aviva Imhof kuvaa hanketta “typeräksi investoinniksi”. Brasilia voisi vähentää hänen mukaansa energiankulutusta 40 % seuraavan vuosikymmenen aikana ja säästää 19 mrd. dollaria investoimalla energiatehokkuuteen. Aikaansaatava säästö vastaisi 14 Belo Monten padon tuottamaa energiamäärää.
Alkuperäinen artikkeli: Fury as Amazon rainforest dam approved by Brazil