Kööpenhaminassa luvattiin kehitysmaille lisää rahaa, mutta mihin summat aiotaan käyttää ja ketkä niistä hyötyvät? Voidaanko ilmastonsuojelun nimissä viherpestä uusien patojen rakennustyömaita Kiinassa, Amatsonilla tai Afrikassa?
Viimeisimmässä World Watch-lehdessä väitetään teollisuusmaiden investointeja käytettävän uusien patohankkeiden rahoittamiseen sekä viherpesemään vesivoimaa, joka on tuotettu ympäristöä tuhoavilla patorakennelmilla. Eikö ilmastonmuutosta voisi kuitenkin torjua muilla keinoin kuin rakentamalla ympäristöä tuhoavia patoja? Tarvitaanko maailmassa edelleen isoja patoja?
“Padonrakennusteollisuus viherpesee kansalaisia uskottelemalla uuden sukupolven patorakennelmien tarjoavan vaihtoehtoisia puhtaan energian lähteitä ja auttavan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan”, toteavat Aviva Imhof ja Guy R. Lanza, “Greenwashing Hydropower”-raportin kirjoittajat.
“Joihinkin maailman viimeisiin vapaana virtaaviin suuriin jokiin, kuten Amatsoniin, Mekongiin, Kongoon ja Patagoniaan, ovat viranomaiset ja teollisuus suunnittelemassa massiivisia patohankkeita puhtaan energian imagon varjolla”, toteavat raportin kirjoittajat.
Isot padot aiheuttavat yleensä suuria sosiaalisia ja ympäristöllisiä vahinkoja sekä muutoksia alueen taloudellisiin rakenteisiin kalavesien, metsän ja maatalousmaan menetyksinä. Maailman patokomission mukaan suurin osa patoprojekteista on epäonnistunut korvaamaan hankkeiden aiheuttamia vahinkoja paikallisille ihmisille ja riittävästi vähentämään ympäristökuormitusta. Paikalliset ovat harvoin voineet vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen tai saaneet edes hyötyä itse projektista.
Raportin kirjoittajien mukaan vesivoiman markkinointi puhtaana energiana on harhaanjohtavaa, eivätkä faktat tue siihen liitettäviä väitteitä. Yleisesti ottaen halvin, puhtain ja nopein ratkaisu on panostaa energiatehokkuuteen energiankulutuksen lisäämisen sijasta. Valitettavasti patohankkeista saatavat voitot menevät kuitenkin kaiken edelle.
“Voimakas panostaminen korruption ehkäisyyn, teknologian kehittämiseen sekä taloudellinen apu ovat ne avainsanat, jotka johtavat kehitysmaita kestävän kehityksen tielle”, toteavat Imhof ja Lanza. “Panokset ovat kovat, sillä koskemattomat ekosysteemit ovat mittaamattoman arvokkaita. Ihmisen jäkeensä jättämä perintö ympäristötuhoista ei oikein riitä korvaamaan ekosysteemejä.”
Alkuperäinen artikkeli: With a Proven Track Record of Environmental Destruction, Why Are Big Dams Still Being Built?